Harriet Craig

Harriet Craigin elämä on järjestystä, kauneutta ja täydellisyyttä varten rakennettu rituaali. Hän huolehtii kodistaan kuin kukasta, valiten huonekalut, kukat ja vieraat niin, että kaikki heijastaa hänen ihanteitaan. Tämä omistautuminen saa kodin näyttämään täydelliseltä ulospäin, mutta sisälle jää kylmä, kireä ilmapiiri.

Harriet ei salli poikkeamia tai häiriöitä; hän manipuloi tilanteita ja ihmisiä varmistaakseen, että kaikki pysyy suunnitelmien mukaisena. Hänelle läheiset – ystävät, perhe ja rakastuneet – alkavat etääntyä, kestäen yhä huonommin jatkuvaa kritiikkiä ja kontrollia. Elokuvan edetessä kauniin pinnan alla kuplii jännite ja seuraukset repivät auki Harrietin elämän rakenteet.

Harriet Craig on karu kuvaus perfektionismin ja omistautumisen kääntöpuolesta: kuinka kodin ideaali voi muuttua vankilaksi sekä sen rakentajalle että niille, jotka pyrkivät jakamaan tilan. Tarina toimii varoittavana muistutuksena siitä, että hallinta ja ulkoinen loisto eivät korvaa lämpöä, luottamusta tai aidosti ihmisten välistä yhteyttä.