Eye of the Cat

Elokuvan perusasetelma on yksinkertainen mutta kiehtova: nuori mies ja hänen tyttöystävänsä suunnittelevat ryöstön kartanoon, jonka omistaa miehen erikoinen ja varakas täti. Täti on kerännyt taloonsa kymmeniä kissoja, eikä kyseessä ole ainoastaan koristeellinen lemmikkikokoelma — kissat muodostavat eräänlaisen esteen ja tunnelman, joka tekee ryöstösuunnitelmasta paljon monimutkaisemman. Miehen kuolemanvakava kissakammo nostaa panoksia ja tekee jokaisesta askeleesta uhkaavan.

Kissanpelko asettaa parin sisäiseen konfliktiin: kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään ahneuden ja oman edun ajamana, kun pelko alkaa määrittää tekoja? Tädin outous ja kissaparven arvaamattomuus kietoutuvat toisiinsa, ja talo muuttuu näyttämöksi henkiselle kamppailulle, jossa sekä moraali että rohkeus koetellaan. Parin väliset jännitteet ja epäluulot terävöityvät sitä mukaa kun suunnitelma etenee.

Elokuvan estetiikka hyödyntää hämärää kartanomiljöötä, kissansilmien kimalletta ja ahdistavaa lähelle tulevaa kameraa luodakseen klaustrofobisen tunnelman. Pienet, arvaamattomat kohtaamiset eläinten kanssa muuttuvat kauhuksi ja mustaksi huumoriksi; katsoja tuntee kuinka jokainen oven avaus ja jokainen askeleen ääni voi paljastaa jotain odottamatonta. Psykologinen jännitys kasvaa vähäeleisesti mutta ripeästi.

Tämä 1969 ilmestynyt elokuva tarjoaa yhdistelmän trilleriä ja outoa, hieman karmeaa viehätystä niille, jotka pitävät vanhan ajan jännitysleffojen hitaammasta, henkeä pidättävästä kerronnasta. Se on tarina pelon, ahneuden ja inhimillisen heikkouden kohtaamisesta kissojen valvovan katseen alla — cinefiileille ja psykologisen draaman ystäville se tarjoaa tiiviin, ahdistavan kokemuksen.